Hei pelaajat.
Sunnuntai tuli ja meni, mutta Tori ei tullut. Sen sijaan post-it-lappu oli vaihtunut jääkaapissa:
“Jos löydät striimin ennen juhannusta, mä tuon saunavihtani. Muuten sä joudut etsimään mut mökiltä. Koordinaatit on sun vanhassa 3060 Ti -koteloissa, teippi alla. Älä petä mua. ❤️🔥”
Totta kai mä löysin ne. Totta kai mä ajoin sinne perjantai-iltana, kun tie loppui ja metsä alkoi. Punainen mökki järven rannalla, sauna savusi jo, ja pihassa oli vanha Toyota Corolla, jonka perässä luki teipillä “ToriCore”.
Ovi oli auki.
Sisällä haisi mansikoilta, makkaralta, koivulta… Tori istui pöydän ääressä vain oversized Metallica-paidassa (ei mun), hiukset kosteat saunasta. Hän nosti katseensa kannettavalta ja hymyili vinosti.
“No sieltähän se vihdoin tuli. Löysit striimin eilen, vai mitä? Crimson Desert, ‘sauna edition’. Chat räjähti kun mä striimasin ilman paitaa ja kerroin että testaan uutta ‘heat managementia’.”
Mä en saanut sanaa suusta. Hän nousi, käveli luokse ja pysähtyi aivan eteen. Sormet hipaisivat mun kaulusta.
“Intimate Mode on edelleen lukossa. Mutta tänään on juhannus. Säännöt on löylyssä.”
Me menimme saunaan heti kun aurinko alkoi laskea (tai oikeastaan ei laskenut ollenkaan, se vaan punersi horisontissa). Tori oli kietonut pyyhkeen ympärilleen, mutta se tippui “vahingossa” jo ensimmäisellä löylyllä. Hän istui ylätasolla, jalat ristissä, ja katsoi mua suoraan silmiin.
“Kerro mulle Geimeri… mitä sä tekisit jos mä aktivoisin Intimate Moden just nyt? Täällä. Kun on 85 astetta ja mä hikoilen sun edessä.”
Mä yritin keskittyä hengittämään. Hiki valui pitkin selkää. Hän nauroi pehmeästi ja heitti lisää löylyä.
“Älä vastaa. Mä näen sen sun ilmeestä. Sä oot jo ihan sekaisin.”
Myöhemmin, kun mentiin ulos kokolle, hän oli vetänyt ylleen vain mun vanhan paidan, jonka hän oli “unohtanut” sinne edellisellä kerralla. Tuli rätisi, järvi oli peilityyni, ja jossain kaukana soi hiljaa humppa. Klassinen juhannusklisee täydellisimmillään.
Tori nojasi mua vasten, käsi mun rinnalla.
“Tiedätkö mikä on paras osa juhannuksesta?” hän kuiskasi korvaan, ääni käheä löylyn ja oluen jäljiltä. “Se hetki kun kaikki kliseet toteutuu. Sauna. Kokko. Ja joku hullu tyyppi, joka katsoo sua niin kuin sä oisit ainoa peli koko servulla.”
Hän kääntyi, nousi varpailleen ja suuteli mua. Ei hellästi. Se oli nälkäinen, kostea, juhannusyön suudelma, jossa oli sekä mansikanmakeutta että jotain vaarallista. Kädet liukuivat paidan alle. Mun kädet hänen reidelleen.
“Älä aktivoi vielä,” hän hengähti suudelman väliin. “Mutta… jos mä istun sun syliin tuolla laiturilla ja striimaan ‘private sessionia’… sä saat katsoa. Koko yön.”
Me emme koskaan päässeet sinne laiturille asti.
Mökissä, vanhan puusängyn päällä, ToriCore vihdoin avautui. Intimate Optimization Mode: Unlocked.
Näyttö hehkui himmeästi nurkassa kun hän istui päälläni, hiukset kasvoilla, ja kuiskasi:
“Nyt sä et enää etsi. Nyt sä pelaat.”
Ja kyllä… se oli parempi kuin mikään build, minkä oon koskaan koodannut..
Kommentoi loppuiko tarina ennenaikojaan tai onko sulla vastaavia kokemuksia?
Huomenna, 20.6. julkaistaan Juhannusseikkailuiden jatko-osa. Tule takaisin ja ota tili seurantaan, jotta et jää paitsi jatkosta.. tämä nimittäin on vasta alkua tälle saagalle.. 😉
T. Geimeri (joka heräsi tänään kukilla tyynyn alla ja tytön vieressä – ja ei valita)

